lauantai 3. maaliskuuta 2018

Kisapäivä

Ihan ensin haluan esitellä Haikun uuden jumpperin!
Kirppikseltä muutamalla eurolla ostin kun kasvaa jo ulos siitä itsetehdystä takista.


Takki on melkein oltava kun pakkanen lähentelee kahtakymppiä, palelee muuten joten nutun kanssa ulkoilu on pennullekin kivempaa kun ei heti oo kylmissään.
 Ootan kyllä että kelit lämpenee niin Haikukin tarkenisi ulkoilla pitempään.

Tänä aamuna kello soi 06.30 ja mittari näytti -20 pakkasta.
Valmistauduin lähtemään Udon kanssa Lappeenrantaan Wuoksen Agility Urheilijoiden virallisiin agilitykisoihin LAUn hallille.
Auto onneksi lähti hyvin käyntiin aamulla joten suunta kohti Lappeenrantaa.
Haiku ja Ginko jäi kotiin kattomaan telkkaria.

A hyppyrata meni hienosti, 0 ratavirhettä, sija 1 ja LUVA!


B agilityrata meni kepeille saakka hyvin, tosin hitaammalla vauhdilla verrattuna ekaan rataan.
Kepeillä uskon ettö oli liian kova vauhti ja rikkoi lopussa mutta onnistuin jarruttamaan sen ennen muuria.
Otettiin kepit alusta ja loppu rata meni hyvin vaikkakin yliajalle.
Tuloksena 10,77 ratavirheitä, sija 2.

Kukaan medi koira ei saanu agiradalta nollaa.



Oon kaikenkaikkiaan tyytyväinen päivän ratoihin ja tuloksiin, Udo toimi hyvin ja oli kuulolla.
Hyvin meni myös siihen nähden että ei oltu kahteen viikkoon treenattu johtuen pakkasista joten kylmiltään kisoihin.


Seuraavia agility kisoja ei ole vielä suunniteltu koska lähiaikoina tulee muutoksia elämään kun pääsen aloittamaan työt.
Udo on kuitenkin ilmoitettu pääsiäisnäyttelyyn, jos en itse pääse niin kaveri vie Udon kehään.
Kevään rotumestaruuksiin osallistuminen on myös meidän kohdalla vaakalaudalla, toivoisin että se järjestyisi ja päästäisi kisaamaan.

Udo väsähti jännittävän päivän päätteeksi sohvan selkänojalle, leuka ikkunalaudalla.


Haiku pusuttaa Ginkoa, Ginkoa ei nappaa

Haiku tuli nyt 11 viikkoa, sen kanssa on käyty kokouksessa ja shoppailemassa eläinkaupassa, nämä ihan sosiaalistumisen kannalta.
Pakkaset on estelleet suurimmalta osin sosiaalisen kanssakäymisen jos on ollut liian kylmä ottaa pentua mukaan.
Naapurit on onneksi tavatessa pentua rapsuttaneet.

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Ensimmäiset viralliset agility kisat

Eilen olin Udon kanssa Lappeenrannassa ekoissa virallisissa agilitykisoissa.

Ostin kisakirjan, täytin sen ja odotin mittausta.
Mittauksesta rehellisesti jäi paha maku, tultiin koiraa tervehtimättä sirunlukijan kanssa hyörimään ja sirua ei meinannu löytyä, koiraa pelotti ja se nojaili miuhun, vihdoin siru löyty ja sitten tuomari alko mittakeppinsä kanssa mittaamaan koiraa ja koira ei halunnu seisoa vaan veti matalaksi kokoajan, niin jännittynyt oli ettei edes namit kelvanneet.

Ei edes näyttelyissä pöydällä olo ole ollut niin vaikeeta kuin se nyt oli, pelkäsin että kohta se hermostuu ja purasee mut vihdoin se saatiin mitattua päästiin pois, sen jälkeen kelpas nami.

Sitten alkoi rataantutustuminen ja A hypäri.
Nyt kisasi kaikki uudet säkäluokat, pikkuminit ja pikkumaksit vanhojen luokkien lisäksi.

Meillä hypäri meni kyllä niin päin mäntyä kuin vain voi; koira ei ollu yhtään kuulolla, useita esteiden ohituksia, pituudelle meni sivusta sisään ja käännökset kuin rekkamiehellä.
tulos HYL.

A hypäri.

B agilityrata taas sujui sitten jo aivan eri fiiliksellä.
Udo oli hyvin kuulolla, linjat oli hyviä, otti kaikki kontaktit, irtosi putkiin hyvin, kepeillä olisin toivonu lisää vauhtia mutta ei kuitenkaan rikkonut.
Oli tosi hieno viedä Udoa agilityradalla.
tuloksena 0rv, sija 1. (1/9) LUVA.
Sattui niin että miulla ja toisella koirakolla oli täsmälleen sama tulos ja aika joten jouduttiin ottamaan revanssi, tulokset säilyi mutta juostiin uudet ajat.
myö tehtiin nopeempi uusi aika joten kisa ratkesi meidän hyväksi ja saatiin voitto kotiin!



Oli ihan todella hieno fiilis sen radan jälkeen, myös uusinta tehtiin puhtaasti ja parannettiin aikaa ensimmäiseen vetoon 2.5sek mikä miusta on aika paljon.
Ekan vedon puomi oli hidas ja toisella kerralla nopeampi joten uskon että siitä ne sekunnit tuli.

Udon kanssa palkintopallilla, kätellään tuomari Janne Karstusta



Seuraavaksi olisi WUOKSen kisat LAUn hallissa 3.3 sekä Laun omat kisat 18.3.
Toukokuussa olisi sitten japaninpystykorvien rotumestaruus, niinikän LAUn hallissa.
Kiva kun on nyt paljon kisoja näin lähellä, ei tarvitse ajaa Lappeenrantaa kauemmas jos ei taho!

säännöt muuttuivat myös luokkanousujen osalta tarkoittaen että voi pysyä yhdessä luokassa pitempään, maksimissaan 8 luvaa joista viimeisen jälkeen on pakko nousta.
ollaan vielä Udon kanssa aika raakoja vaikka se taitava onkin, joten olin ajatellut pysyä vähän pitempään vielä ykkösluokassa vaikka saataisiinkin ne tarvittavat kolme LUVAa jotka oikeuttavat nousun kakkosiin.

Pentu jäi Ginkon kanssa kotiin kisapäivän ajaksi, katsoivat yhdessä olympialaisia telkkarista.
Kyllä, jätin koirille telkkarin päälle, yleensä jätän teeveen tai radion ja valikoin kanavan!

Illalla kävin vielä koko lauman kanssa Jarkon luona, kävin saunassa ja tultiin takaisin kotiin. oli vähän väsynyttä sakkia päivän päätteeksi.


Tänään äiti oli bongannut FB kirppikseltä koiraportin muutamalla eurolla joten varasin sen ja kävin ostamassa pois.
asensin portin tuohon eteisen oviaukkoon, pennun tultua taloon piti pitää kokoajan eteisen ovi kiinni kenkien yms takia mutta nyt ovi voi olla auki ja ilma kiertää paremmin tässä kämpässä näin oven ollessa auki.


Tulevasta viikosta on luvattu kylmää joten saa nähdä onko meillä Udon kanssa huomenna treenipäivä.
Meillä pakkasraja on -10c jonka jälkeen ei ole treenejä.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Uusi perheenjäsen

Niin saapui "Kevät" Imatralle; pienoinen Snowtime`s Gen, tutummin Haiku.
Gen tarkoittaa japaniksi kevättä ja se on tullut miulle sijoitukseen.

Ginko ja Udo otti yllättävän hyvin vastaan pienen tulokkaan, olin varautunu suurempiinkin konflikteihin mutta onneksi niiltä ollaa ainakin tähän mennessä vältytty.

Ginko ennemmin välttelee koko pentua kuin että kohtaisi ja ottaisi kontaktia, Udo taas saattaa mennä sen luo ja haistella, usein nukkuvat aika lähekkäin mutta ei nyt kuitenkaan kylkikyljessä.

Tämä kuva on saapumispäivän iltana otettu eli torstaina, kauimpana Ginko, Udo ja heilahtanut Haiku.


Eilen kävin Haikun kanssa Mustissa & Mirrissä sosialisoitumassa ja shoppailemassa.
Ostin alekupongilla hihnan sekä otin pari ilmaisherkkua, kupongit oli tulleet pennun papereiden mukana tulleessa vihkosessa.
Myyjä rapsutteli ja anto Haikulle herkkuja ja se oli niin reipas ja rohkea että!

Tänään kävin sen kanssa kaksistaan Konnussa.
Isot koirat jäi kotiin.

Haiku nukku automatkan molempiin suuntiin! Ei oksentanu eikä itkeny.
Perillä se meni kuin kotiinsa, vähän jännitti Helkaa ja Tatua mutta nopeesti kaikki osapuolet rauhottu ja tulivat hyvin toimeen keskenään.
Äiti ja isi piteli Haikua sylissä ja rapsutteli, miulla oli sille eväätkin mukana ettei jää ruokahetkeä välistä.
Käytiin ulkona ja se tutkaili ja leikki sekä otti nokoset sillon kun siltä tuntui.






 Illemmalla äiti jäi kattomaan koirien perään kun mie menin iskän kanssa tallihommiin, Mie hain hevoset sisälle ja ruokin pukin, isi laitto ruuat muille elukoille ja jako ne sillä aikaa kun mie hain hevot.

Haiku ei ollu sillä aikaa ikävöinyt yhtään, oli nukkunut siinä äitin lähellä ja käynyt hörppäämässä vettä ja tullut takasin äitin luo.
Vitsi miten voin ollakin iloinen siitä kuinka reipas ja rohkea pikkuinen koirantaimi se onkaan!

Pissaralli on lähteny rullaamaan kivasti, useammin on tehny ulos kuin sisälle, kahen koiran jälkeen on oppinu huomaaman jo pienestä eleestä että nyt se ettii paikkaa ja äkkiä kiikuttanu sen ulos ja kehunu siitä kun tekee asiat ulos.

yksinoloakin on jo opeteltu, pentu jää kotiin kun mie lähen isojen koirien kanssa lenkille.
yleensä juuri siinä kohtaa kun pentu on syöny, tehny asiat ja hieman väsyny joten se jää nukkumaan sillä aikaa kun lenkkeilen.
Nimeen se reagoi jo sekä luoksetulo on aika hyvä, jatkamme niitä harjoituksia ja alan opettaa myös istumiset, näyttelyseisotukset jne mutta tällä hetkellä oon lähinnä panostanu luoksetuloon.

tiistai 6. helmikuuta 2018

Hei helmikuu!

Hip hei!
Kirjoitan tätä blogitekstiä nyt ihan ikiomalla läppärillä, kävin korjauttamassa näytön koneesta ja olen läpikäynyt kuvia joita poistellut ja päivitellyt joitain ohjelmia esim tekstinkäsittelyohjelman.

Miusta tuli tänä vuonna WUOKSen sihteeri joten koska omaa konetta ei sillon ollut niin sain lainaan kilpailutoimikunnan läppärin ja nyt kun oma on kunnossa siirtelin tiedostoja s-postin välityksellä omalle koneelle.

Kuten kuvasta näkyy pienehkö mediakeskus päällänsä kun oma läppäri on netissä puhelimen kautta ja samaan aikaan seuran läppäri käytti miun tabletin nettiä, tunsin itseni hieman nörtiksi.


Ja jos ihmettelette megahäkkiä niin salaisuus paljastuu nyt, sillä miulle on tulossa koiranpentu sijoitukseen.
Eikä mikä tahansa pentu vaan Udon ja Iitan pentu.
Megahäkki on tarkoitettu turvallisen yksinolon takaamiseksi silloin kun mie olen poissa kotoa.
Yksiössä on vaikea muuten rajata tiloja joten parhain vaihtoehto oli tuo megahäkki ja se on niin pitkään käytössä kunnes tiedän että kaikki kolme tulee hyvin toimeen ja ne uskaltaa jättää keskenään asuintiloihin.


Viime keskiviikkona kävin Konnussa ja ratsastin kaverin ponilla Tinylla, olisin ratsastanut myös meiän lämppärin Arskan mutta se oli jo liikkunut sinä päivänä joten ratsastin vain ponilla sen puoli tuntia.

Jännitti vähän kuinka kestän selässä kun viimekerrasta taitaa olla se vuosi aikaa mutta ponilla oli niin leveä selkä ja tasainen askel joten hyvin kesti kyydissä enkä kipeytynyt edes kovasti, tosin puoleen tuntiin sisältyi eniten käyntiä joten se auttoi asiaan.


Mie oon ilmoittanut Udon ekoihin virallisiin agility kisoihin Lappeenrantaan 17.2.
Ilmoitin sen hyppy- sekä agilityradalle, mennään siis vain kaksi rataa.
alotetaan kevyesti kisaaminen, nään vähän miten se jaksaa ja mikä meidän taso on että mennäänkö maaliskuussa seuraaviin vai treenataanko lisää ennen seuraavia virallisia eli tälläinen pieni koetinkivi edessä.


Eilen oli Udon agility treenit ja ne meni kivasti, tehtiin irtoamista, epäloogisia putken päitä sekä keppiharjoitusta.

Tänään kävin koirien kanssa tunnin lenkillä lumisateessa, pakkanen oli mielestäni jossain -8 mut palatessa oli kiristyny -10 asteeseen.

Toivon että nyt tulee enemmän päiviteltyä blogia kun onhan tällä läppärillä nyt sata kertaa nopeampi kirjoittaa sekä kuvien lisääminen näppärämpää, toki tabletti on ahkerassa käytössä mutta tosi kiva saada läppäri taas käyttöön!

torstai 25. tammikuuta 2018

Säätiedotus ja road trip

Täällä Imatralla piteli viikon verran pakkasia, asteet oli alueittain lähelle parikymmentä pakkasella. Päiväsaikan saatto olla -16, -18 mut illaksi ja yöksi luonnollisesti kiristyi.
Yhtenä päivänä kävin kaverin ja koirien kanssa lenkillä, sillon oli sen verran kylmä että illan agilitytreenit peruttiin.

Oli hieno aurinkoinen keli kun eräs toinen päivä lenkkeilin auringonlaskun aikaan niin näpsin muutaman kuvan sormet kohmeessa.




Tänään lähettiin Hennan kanssa aamusta ajamaan kohti Savonlinnaa, katsomaan Udon ja Iitan pentuja!
Keli oli lauhtunut eilisen aikana plussan puolelle ja räntää satoi vaakassa, ei siis mikään ideaalein ajokeli road tripille.

Saavuttiin perille vähän ennen puoltapäivää.
Pennut oli ihania! Suloisia pikku riiviöitä!
Pennuilla on nyt ikää noin 6vko'a.
Yritin ottaa kuvia mutta puhelimen sekä tabletin kamerat olivat ihan liian hitaita että olisi saanut kunnon kuvia mutta onnistuin saamaan muutaman!





Pentuja on siis viisi, yksi on just noitten kahden vasemmaisen takana.
Harmi ettei tullut kovin montaa hyvää kuvaa mutta kivoja muistoja nämäkin.
Oltiin kasvattajan, Merjan luona monta tuntia ja juteltiin koirista.

Sit lähettiin kotimatkalle, keli oli pikkusen parempi takas tullessa mut ei vieläkään hyvä.
6-tiellä Simpeleellä oli rekka ojassa, pysähdyttiin siihen ja siinä oli pari muutakin.
Kaveri soitti poliisille mutta tapaus oli jo heidän tiedossa niin jatkettiin matkaa.

Kotiin tullessa kävin heittämässä pikkulenkin koirien kanssa tuolla vesisateessa, todin sade alkoi kunnolla siinä vaiheessa kun oltiin jo tultu takaisin eli hyvä että lähdin hetimmiten kun tultiin reissusta.

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Vuosi rullaa eteenpäin

Viikko sitten keskiviikkona kävin mummon ja Himmu-tätin kanssa Buttenhoff'issa Imatralla syömässä.
Täti oli halunnut mennä tsekkaamaan sen paikan ja vei siten mummon ja miut syömään.



Ruoka oli hyvää ja ravintola oli tunnelmallinen.
Miulla ei tosin ole juuri kokemusta hienoista ravintoloista mutta voin kehua paikkaa.

Muut päivät on mennert koirien kanssa lenkkeillen.
Ollaan tehty pitkiä lenkkejä välillä vesisateessa ja välillä pakkasessa tai lumisateessa, ei ole keli estänyt.

Agilitytreenit alkoivat taas pyöriä tällä viikolla ja maanantaina oltiin Udon kanssa treeneissä ja saatiinkin kotiläksyksi opetella pari ohjauskuviota.
Niitä pystyn harjoittelemaan ihan sisätiloissa.


Ginko kävi tänään hakemassa viimeisen Cartrophen piikin ja eläinlääkäri antoi meille varovaisen luvan kuukauden päästä aloittaa kevyesti treenaaminen ja lupa osallistua japsien rotumestaruuksiin toukokuussa.
Sanoi että jos se pari rata juoksee ei se sitä pahenna.


Päädyinkin siihen että otin Ginkon pois ryhmäpaikalta ja käydään sitten kuukauden päästä omatoimisesti treeneissä katsoen tilannetta koiran mukaan kestääkö ja sen mukaan osallistutaan rotumestaruuksiin ja ne saa jäädä viimeisiksi yhteisiksi kisoiksi, sitten Ginko saa jäädä kotiin.

Udon kanssa on tavoite startata virallisissa kisoissa helmikuussa Lappeenrannassa.
Se on tähtäin sen kanssa, sitten seuraavat maaliskuussa, myös Lappeenrannassa sekä toukokuun rotumestaruus niinikään samassa paikassa!



maanantai 1. tammikuuta 2018

Uusi vuosi 2018

Niin se vuosi vaihtui.

Aattona eli eilen kävin Teijan kanssa treenaamassa koiria hallilla.
Udon kanssa tein lyhyttä rataa jossa oli keinu ja kepit.

Keinu sujuu kivasti mut kepeille toivoisin lisää vauhtia mut eiköhän se siitä kun saa lisää itsevarmuutta niin vauhtia tulee siinä sivussa.

Menin treenien jälkeen koirineni Jarkon luo maaseudun rauhaan missä vähemmän on ilotulitepauketta vaikka noista ei kumpikaan pelkää.

Aattoiltana kävin saunassa ja lähdettiin kylälle kävelemään eväiden kanssa, koirat jäi kotiin verhojen taakse telkkari ja radio päällä.
Käytiin kuokkimassa bileissä ja nähtiin ilotulituksia ja tultiin takaisin.

Vuoden ensimmäinen päivä on sujunut rauhallisesti, kävin koirien kanssa lenkillä ja illalla taasen saunaan.

Toivon tältä vuodelta menestystä harrastusrintamalla, tavoitteena startata virallisissa agilitykisoissa Udon kanssa ja toiveissa olisi että keväällä Ginko pääsisi osallistumaan agility rotumestaruus kisoihin Udon lisäksi.
Sen jälkeen Ginko voisi päästä agista eläkkeelle ja Udon kanssa alettaisi kisaamaan tosissaan agia.
Rallya treenataan omaksi iloksi molempien kanssa ja käytäisi rally epiksissä.
Virallisiin ei mennä tänä vuonna lisenssipakon ja sen kalliin hinnan takia.

Toivon kaikillle hyvää uutta vuotta 2018!