keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Ylistys syksylle

Syksy on miusta ehdottomasti paras vuoden aika.


Miusta on kivaa seurata ruskan etenemistä ja talsia maahan pudonneissa lehdissä.
Haistella sitä raikasta ilmaa ja mikä parasta kun ei ole liian kuuma!

Voi kääriytyä lämpimiin neuleisiin ja poltella kynttilöitä.
Kynttilöitä en oo kyllä vielä poltellukaan mutta kuitenkin!

Pimeä tulee aikaisin mutta miuta ei pimeä haittaa, lamput on keksitty ja puen lenkillä itelleni ja koirille niin paljon heijastimia kun vaan mahtuu että meitä on mahdoton olla näkemättä!


Tässä eilispäivänä kävin tunnin lenkillä, miulla oli hihnassa omien koirien lisäks Helka.
Pelto- ja metsätie osuudella laskin omat koirat irti mut Helkan pidin hihnassa koska se ei juurikaan miuta tottele niin arvelin etten saa sitä sitten kiinni joten pelasin siinä varman päälle.
Tatulle jolla on huonot kyynärät olis ollu tuo lenkki liian pitkä joten se jäi kotiin.

Udo, Ginko & Helka lenkillä

Tottumattomalle tuntu alkuun kun Udo tuli taloon että kaks hihnaa on jatkuvasti solmussa mut kyllä tuo kolme hihnaa oli melkonen kokemus!
Nyt se kaks hihnaa ei enää ookkaa sit niin hankala!

Huomenna meinaan enne asioille lähtemistä ja treenejä käydä tuolla peltolenkin, sinne Tatukin voi lähteä mukaan kun ei ole kuin sen pari kilometriä pituudeltaan mut koirat aina poukkoilee edestakaisin että niille kertyy niitä metrejä vähän enemmän kun miulle.

Pellot on vielä sängellä, kyntöjä ei oo vielä alotettu niin täytyy hyödyntää ne vielä kun voi.

Odottelen postista saapuvaksi Udolle keltaisen Hurtta Lifeguard taluttimen, Geellä tosiaan on se sama pinkkinä ja oon tykänny siitä ja halusin sitte Udolle oman pojalle sopivan keltaisena.
Toivottavasti olis jo huomenna postissa!

Huomenna on myös treeni päivä, viimeviikolla kävi niin etten tiennyt meidän vuoron siirtyneen myöhemmäksi joten olin jo viideltä paikalla mut meiän ryhmäläisiä ei sitten näkynykkään mut toinen ryhmä tuli, heitä oli kaks niin kysyin saisinko treenata heiän kanssa ja se sopi heille, selitin mikä oli tilanne.
Kohtuu haastava oli valmis rata joka oli hallissa, tehtiin sitä Ginkon kanssa pariin kertaan ja se ritti meille.
Miulla oli myös Udo mukana ja sen kanssa tein putkea, ensi kaarevaa putkea mut ahnehdin siinä kun käänty mutkassa aina takaisin.
Ei olla menty kun suoraa putkea joten otettiin sitten ihan suoraa, täyspitkää putkea ja voi miten hienosti Udo menikään!
Miulla oli namit vähissä mut kolme-neljä kertaa mentiin sitä ja palkkasin aina innokkaiden kehujen kera kunnes namit loppu, sit loppu se treeni sillä kertaa.

Kyllä Udostakin vielä hyvä agilitykoira saadaan!

Ei kommentteja: