Heinätöissä

Eilen olisin menny mukaan heinätöihin Konnussa mutta siellä oli jo niin paljon väkeä että miuta ei tarvittu ja kun olin siellä vasta niin myöhään niin kaikki duunit oli jo tehty.

Ajattelin sitten että lähden ratsastamaan.

Mentiin Essin kanssa maastoilemaan, kyläteillä mentiin ravia ja laukkaa ja tietysti käyntiä mutta suurimmaks osaks mentiin vanhoja metsäteitä missä pelkästään käyntiä.
Niin vähällä käytöllä jotkut polut että alkavat ruohottua ja polkua ei meinaa enää kunnolla erottaa mutta suunnilleen muistaa ja vähän näkyi missä metsätie on mennyt.

Pitäis melkein ottaa ihan auto tai traktori ja ajaa muutaman kerran polut läpi että jäljet taas näkyy.
Kukaan ei kyllä kiitä siitä että polkuja pidetään auki paitsi suunnistajilta jotka satunnaisesti pitävät kisoja meidän lähimetsissä.
Nytkin piti itse katsoa todella tarkkaan että missä ratsasti kun polut tosiaan alkaa umpeutua ja ettei siellä ole mitään mihin hevonen voisi loukata itsensä.

Tänään menin töihin ja ajoin työmaalle.
Kävi ilmi että töitä olis vain yhdelle kuskille ja meitä oli kuitenki kolme autoa.

Ajattelin että hyvä juttu sinänsä kun nyt olisi tilaisuus pestä kuorma-auto ja sitten soitin iskälle että pääsisin tulemaan heinätöihin kun ei ole ajohommia.

Lähdin suoraan töistä Kontuun kun kaikki elukatkin on olleet siellä niin ei tarvinnu käyä kotona.

Konnussa söin ja otin pienet päikkärit kun nukuin yöllä niin huonosti ja sitten jossainvaiheessa Susanna, toisen kesävierashevosen omistaja tuli ja oltiin hänen kanssaan ensin taapeloimassa paaleja navetanvintillä ja sitten pellolle paalaamaan.

Tilaa on vintillä

Teknisiltä ongelmilta ei vältytty tälläkään kertaa kun paalaimesta hajos jarru, tai jokin.
Iskä kävi sitä korjaamaan mutta sitten Susannan piti jo lähteä ja miekin olin jo lähdössä niin veli ja äiti jäi vielä vähän aikaa jatkamaan.

Huomenna miulla oli meininki mennä vielä sinne heinätöihin mukaan kunhan pääsen liikkeelle.

Miekin pääsin ajamaan traktoria kun Valmetilla piti viedä tyhjä kärry pellolle ja eilen oli traktori ´peräkärryineen peltotiellä niin että kun naisilla oli valmennus niin eivät olisi saaneet hevosia mahtumaan siitä ohi niin mie peruutin Valmettia kaikkine täysine peräkärryineen niin että ohi mahtuu kulkemaan.
Ei ollu helppoa kun tilaa ei ollu paljon mutta kärry oli onneks vähän niinku jo menossa pellolla niin vähän vekslausta niin sain sen kokonaan pellon puolelle.

Pyöreesti 2 000 pienpaalia ja pieni osa menee luultavasti vielä pyöröpaaliksi.