Ihanaa on perjantai!
Nyt on normaali viikonloppu, ei oo lauantaitöitä.
Löysin romuja, eli rikkonaisen rälläkän laikan josta otin sen keskiömetallin ja ajattelin et nyt sain toisen sille kaveriks mikä miul on jo!
Myhäilin itekseni pitkin päivää et hih, nyt ku meen kotii ni käyn askartelee.... No ku pääsin kotii ni huomasin et toine onki isompi!
Mut poikaystävä lupas tuua pajalta rikkonaisista laikoista ne metallit miulle!
Tekisin korvikset niistä ja yks tuttu on yhdeltä ammatiltaan koruseppä niin pyytäisin sitä tekemään miulle koukut niihin, tai oikeestaa oon jo pyytäny mut en oo saanu aikaseks mennä sinne et hän tekis ne.
Tässä lähiaikoina meen varmaa ottamaa lisää lävistyksiä, otan oikeen korvan täytee nii et siihe ei jää aukkoa noitten rustolävistysten ja normaalikorvisten välille.
En kylläkään ota kahta samalle puolelle kerralla. Tragukselle ottasin kaverin samalla.. sit pitää ootta puolesta vuodesta vuoteen ja sit mennä ottaa se viimene sinne oikeelle ni sit sinne ei mahu enempää!
Vasemmalle en ota muutakun tragukselle kaverin ja sit jätän sen korvaparan rauhaan!
perjantai 19. helmikuuta 2010
keskiviikko 17. helmikuuta 2010
My little pony
Tänään sain raahauduttua tallille ja hevosen selkään. Olin aiemmin kipeenä ja nenä vuoti jatkuvasti ni olisin ollu sit räkä poskella jos olisin ratsastanu!
JA laitoin uuden huovan! joka näkyy kuvassa:
Ratsastus Essillä meni iha OK, vähän ongelmaa oli laukannostoissa ku sille on toine suunta vaikeempi ja miu tasapaino ei oo enää entisensä ku miul oli nii pitkä tauko siinä jossai vaiheessaa ja se Tähti poni oli nii tasane ni siel ei tarvinnu omistaakkaa mitää tasapainoaistia!
Ja ku liikuttelin sitä kuolainta ni Esteri ei ollu läheskää nii kiukkune, et jos se on kuolaimella ni sit se on rauhallisempi ja menee rauhallisempaa ravia/laukkaa.
Lopuks menin sit maastos käymää kävelemässä, tekee Essin päälle hyvää ku ei aina tartte kiertää kehää ni loppukäynnit maastos on iha hyvä juttu.
Ja sitten muihin aiheisiin: Miul on nii hirvee luomisen tuska et jotai on pakko koht käyä askartelee! Yks päivä meinasin ostaa askarteluhelmiä mut miul ei oo viel muita materiaaleja ni en raaskinukkaa ostaa.
Kirppikselle on pakko päästä nyt lähiaikoina!
JA laitoin uuden huovan! joka näkyy kuvassa:
Ratsastus Essillä meni iha OK, vähän ongelmaa oli laukannostoissa ku sille on toine suunta vaikeempi ja miu tasapaino ei oo enää entisensä ku miul oli nii pitkä tauko siinä jossai vaiheessaa ja se Tähti poni oli nii tasane ni siel ei tarvinnu omistaakkaa mitää tasapainoaistia!
Ja ku liikuttelin sitä kuolainta ni Esteri ei ollu läheskää nii kiukkune, et jos se on kuolaimella ni sit se on rauhallisempi ja menee rauhallisempaa ravia/laukkaa.
Lopuks menin sit maastos käymää kävelemässä, tekee Essin päälle hyvää ku ei aina tartte kiertää kehää ni loppukäynnit maastos on iha hyvä juttu.
Ja sitten muihin aiheisiin: Miul on nii hirvee luomisen tuska et jotai on pakko koht käyä askartelee! Yks päivä meinasin ostaa askarteluhelmiä mut miul ei oo viel muita materiaaleja ni en raaskinukkaa ostaa.
Kirppikselle on pakko päästä nyt lähiaikoina!
torstai 11. helmikuuta 2010
Shopping to my horse
Noniin!
Nyt löysin kauan etsimäni vaaleanpunasen satulahuovan!
Eksyttii Prismaan ja menin ettimään ratsastushousuja mut ei siel oikee ollu miun tyylisiä eikä oikee miun hintaluokkaakaan..
Sit aloin kattelee et mitä muuta siellä on ni jo sattu silmiin ihana Eurohunterin vaaleanpunane huopa! Sopii niin hyvin Essille!
Huomenna meen tallille ja laitan sen heti sille.
Viimeks ku miun piti mennä tallille ni äiti liikutti Essin, vei maastoon muun porukan kanssa. Mie vähä toivoin et se pääsis joskus kunnon maastoon ku en vielä ite uskalla lähtee sellasille maastoille niinku nuo menee, eli kovaa!
Kyllä se oli nauttinu ku sai mennä lujaa ja ei tarvinnu kiertää kenttää ympäri! Viimeks ku menin maastossa ni se meni korvat pystyssä ja ku anto pohkeita ni ei laittanu yhtää vastaan, mut sit ku menin loppuajan kentällä ni siellä kun anto pohkeita ni jo se protestoi.
Mut kyllä mie vielä joskus oon yhtä rohkee ku ennen tätä kammoa, sillo ei ollu mitää väliä mikä hevonen oli alla ja olin kentällä tai maastossa.
Hevoskoulussakin lähdin miun sillosella hoitohevosella maastoon ja en ollu koskaa ennen ratsastanu koko hevosella. Reissu meni tosi hyvin.
No huomenna taas meen tallille mut oon siellä vasta ku on jo pimeetä ni meen kentällä ja onneks siinä on valot!
Nyt löysin kauan etsimäni vaaleanpunasen satulahuovan!
Eksyttii Prismaan ja menin ettimään ratsastushousuja mut ei siel oikee ollu miun tyylisiä eikä oikee miun hintaluokkaakaan..
Sit aloin kattelee et mitä muuta siellä on ni jo sattu silmiin ihana Eurohunterin vaaleanpunane huopa! Sopii niin hyvin Essille!
Huomenna meen tallille ja laitan sen heti sille.
Viimeks ku miun piti mennä tallille ni äiti liikutti Essin, vei maastoon muun porukan kanssa. Mie vähä toivoin et se pääsis joskus kunnon maastoon ku en vielä ite uskalla lähtee sellasille maastoille niinku nuo menee, eli kovaa!
Kyllä se oli nauttinu ku sai mennä lujaa ja ei tarvinnu kiertää kenttää ympäri! Viimeks ku menin maastossa ni se meni korvat pystyssä ja ku anto pohkeita ni ei laittanu yhtää vastaan, mut sit ku menin loppuajan kentällä ni siellä kun anto pohkeita ni jo se protestoi.
Mut kyllä mie vielä joskus oon yhtä rohkee ku ennen tätä kammoa, sillo ei ollu mitää väliä mikä hevonen oli alla ja olin kentällä tai maastossa.
Hevoskoulussakin lähdin miun sillosella hoitohevosella maastoon ja en ollu koskaa ennen ratsastanu koko hevosella. Reissu meni tosi hyvin.
No huomenna taas meen tallille mut oon siellä vasta ku on jo pimeetä ni meen kentällä ja onneks siinä on valot!
maanantai 8. helmikuuta 2010
Ratsastus asioita
Meillä on ollu suunnitelmissa et kotitallille tulis valmentaja käymään pari kertaa kuussa, ajattelin et tekis hyvää miulle ja Esterille.
Miulla on sellane inhottava pelko aina ku menee hevosen selkään, ainoo hevonen taikka tarkemmin poni jolla uskalsin mennä ilman juuri minkäänlaista pelkoa vaikakin väilillä kävi mielessä et mitä jos.... oli meidän edesmenny russristeytys Tähti, jonka kanssa miulla olikii yhteinen 10 vuoden elo. Miun äitin ponihan se oli mut kaikki oli sille liian isoja ja mieki aloin olee jo aika pitkä sille.
Mie aloin ratsastaa Tähdellä kunnolla kylläki vasta muutama vuosi sen jälkeen ku se oli tullu meille ku miun sillonen ratsu shetlanninponi tamma myytiin ja äiti osti hevosen ja Tähti siirty miun ratsuks.
Tähti kuoli 27.10.2009 ollessaan 25 vuotias.
Mie ja Tähti (Kuva ehkä joskus vuodelta 2001?)
Mut se täytyy vaa hyväksyy et se kuuluu lajin luonteeseen että aina ei voi mennä hyvin, joskus puotaa, joskus hevonen ryöstää yms...
Mut oon "kehittyny" tässä viime syksystä aika lailla Esterin kanssa, koska enää ei jännitä nii paljo siellä selässä, uskallan ottaa kaikki askellajit, maastossa kävin viime lauantaina ja ravasin muutaman pätkän.
Tää kuulostaa tosi tyhmälle jollekki toiselle hevosharrastajalle mut sillekkää en voi mitää muutaku reippaasti vaa ratsastaa, ja siks se valmennuski tekis hyvää koska oppisin sit tuntemaa tätä miun nykyistä hevosta joka tuli miun omistukseen nyt elokuussa 2009. Ja palauttas mielee vanhat opit. Eikä millään uskos et tän kirjotuksen perustella olisin hevosenhoitaja ammatilta mut kyllä olen!
En vaan ole tehny niitä hommia virallisesti päivääkään, kotona olen hoitanu porukoitten tallilla hevosia ja tallihommat.
Suunnitelmissa olis et joihinki pieniin koulukisoihin nyt syksyllä tai jos ei tänä syksynä niin seuraavana... Edistyksen mukaan.
Huomenna pitäisi mennä taas ratsastamaan, tai ei pidä vaan saan mennä. Oon niin vähän nyt käyny kun aina on pimeää ennenku sais ees hevosen valmiiks... kun pääsen TO- paikalta nii myöhää ja kenttä on ollu täynnä lunta mut nyt se on aurattu ni pystyy taas käydä useemmin.
Kunha nää lumisateet ei taas tuki sitä!
Miulla on sellane inhottava pelko aina ku menee hevosen selkään, ainoo hevonen taikka tarkemmin poni jolla uskalsin mennä ilman juuri minkäänlaista pelkoa vaikakin väilillä kävi mielessä et mitä jos.... oli meidän edesmenny russristeytys Tähti, jonka kanssa miulla olikii yhteinen 10 vuoden elo. Miun äitin ponihan se oli mut kaikki oli sille liian isoja ja mieki aloin olee jo aika pitkä sille.
Mie aloin ratsastaa Tähdellä kunnolla kylläki vasta muutama vuosi sen jälkeen ku se oli tullu meille ku miun sillonen ratsu shetlanninponi tamma myytiin ja äiti osti hevosen ja Tähti siirty miun ratsuks.
Tähti kuoli 27.10.2009 ollessaan 25 vuotias.
Mie ja Tähti (Kuva ehkä joskus vuodelta 2001?)
Mut se täytyy vaa hyväksyy et se kuuluu lajin luonteeseen että aina ei voi mennä hyvin, joskus puotaa, joskus hevonen ryöstää yms...
Mut oon "kehittyny" tässä viime syksystä aika lailla Esterin kanssa, koska enää ei jännitä nii paljo siellä selässä, uskallan ottaa kaikki askellajit, maastossa kävin viime lauantaina ja ravasin muutaman pätkän.
Tää kuulostaa tosi tyhmälle jollekki toiselle hevosharrastajalle mut sillekkää en voi mitää muutaku reippaasti vaa ratsastaa, ja siks se valmennuski tekis hyvää koska oppisin sit tuntemaa tätä miun nykyistä hevosta joka tuli miun omistukseen nyt elokuussa 2009. Ja palauttas mielee vanhat opit. Eikä millään uskos et tän kirjotuksen perustella olisin hevosenhoitaja ammatilta mut kyllä olen!
En vaan ole tehny niitä hommia virallisesti päivääkään, kotona olen hoitanu porukoitten tallilla hevosia ja tallihommat.
Suunnitelmissa olis et joihinki pieniin koulukisoihin nyt syksyllä tai jos ei tänä syksynä niin seuraavana... Edistyksen mukaan.
Huomenna pitäisi mennä taas ratsastamaan, tai ei pidä vaan saan mennä. Oon niin vähän nyt käyny kun aina on pimeää ennenku sais ees hevosen valmiiks... kun pääsen TO- paikalta nii myöhää ja kenttä on ollu täynnä lunta mut nyt se on aurattu ni pystyy taas käydä useemmin.
Kunha nää lumisateet ei taas tuki sitä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)