sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Mikkeliin tie vie

Perjantaina lähdin töiden jälkeen Udon kanssa roadtripille Mikkeliin mittaustilaisuuteen.
Meillä väliaikainen mittaustodistus olisi vanhentunut elokuun puolivälissä jolloin ei olisi saatu kisata Udon kanssa.

Udo mitattiin säkäkorkeudeltaan 40cm.
Olin aika yllättynyt, tosin rally tokon ekoissa virallisissa mittaaja sai siitä myös 40cm ja en meinannut uskoa että se niin iso on.
Tämä mittaaja sanoi että sillä on niin korkeat lavat... Hmm...



Lauantai meni kotosalla ja sunnuntaina taas suunta kohti Mikkeliä!
Tällä kertaa Mikkelin kansainvälistä koiranäyttelyä.
Miulla oli kehässä kaikki kolme koiraa.
Hirmunen sirkus ja show oli saada tavarat, koirat ja itseni kehien viereen, tavaraa oli niin että kaljakärryt notkui ja koirat vetää jokainen eri suuntiin..
No selvittiin ja sain sirkustelttani pystyyn, teltta on juuri sopiva kolmelle häkille ja jakkaralle.


Tuomarina Arne Foss, Norja.
Kehässä Haiku oli PEN 1.
Se sai hyvän arvostelun, aristi tuomaria pöydällä joten ei siksi saatu KP'ta.

Udo oli AVO ERI 2.
Hyvä arvostelu ja esiintyi hyvin eikä väistäny tuomaria, mutta toivottiin lisää massaa.
Saatiin kehuja meidän näyttelyhihnasta 

Ginko oli VET EH 1.
Muutoin hyvä arvostelu mutta ravi olisi voinut olla parempaa.
Niin olis mut huomasin ympyrää juostessa et meni oudosti kun oli vetäny kai räkää henkeen ja nikotteli mennessään..

Pitihän sitä shoppaillakin kuten asiaan kuuluu joten ostin seudun viimeisen häkkituulettimen sekä näyttelykansion ja hihnan Haikulle.
Häkkituuletin pääs heti testiin ja toimii, pitää ostaa kaksi lisää jos mistään vaan enää löytyy.


Tällänen päivä tänään ja parempaa menestystä toivotaan Lappeenranna ryhmikseen 11.8.
Erityisesti Haikun toivoisin reipastuvan siinä määrin ettei pelkäisi tuomaria.

Käytiin aiemmin viikolla mätsärissä hakemassa Haikulle kokemusta, no haettiin sitten vaan huono kokemus kun säikähti tuomaria joka tuli tutkimaan maassa kun itse kävin niin hitalla etten tajunnut sanoa että nämä tutkitaan pöydällä kun luulin hänen tulevan pyytämään pöydälle mutta kumartukin yhtäkkiä Haikun ylle.
Mätsärikehien jälkeen pyysin tuttuani tulemaan ihan vaan palkkaamaan pentua pöydällä että jäisi edes joku hyvä muisto ja kokemus.


Kuvamateriaaliakin löytyy mätsäristä kiitos Hennan, sehän liikku ja esiinty muuten hyvin, toisin kuin ehkä ohjaajansa.

näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Ei kommentteja: