Tämä jäänee viimeiseksi koskaan järjestettäväksi Agiroduksi niin oli kivaa päästä mukaan.
Lauantai aamu alkoi kuudelta kellojen pirinään.
Udo oli viety edellisenä iltana Kontuun hoitoon ja myö lähdettiin Ginkon kanssa seiskalta ajamaan kohti Mikkeliä ja Agirotua.
Päivä ei alkanu kovin vahvasti koska sekoitin koiranäyttelykyltit MAHin kyltteihin, en ajatellut että samana päivänä olis näyttelyt niin ajauduin siis ensin väärään paikkaan ja äkkiä googlettamaan missä se ravirata onkaan ja löysin lopulta oikeaan paikkaan.
Varaan aina hyvin aikaa ennen omaa rataa tutustumista ja nyt vaikka eksyin ei minulle tullu kiire.
Seurakaveri Tuula kutsui miut koiran kanssa heidän teltalleen ja olikin kivaa olla tuttujen kanssa porukassa eikä tarvinnu jännitellä yksin.
Sitten alkoi rataa tutustumiset, ensin C avoimen SM kisan karsintarata.
Meillä ei menny rata vahvasti kun kepeillä Ginko lähti väärin pujottelemaan tai jätti keppejä välistä sekä puomin alastulosta otti kontaktivirheen.
Tulos 15rv, yliaikaa, sija 53 (53/95).
Oon tyytyväinen että saatiin tulos vaikka ei paras mahdollinen mutta radan hylkyprosentti oli aika iso.
Ei päästy finaaliin joten odottelua tuli monta tuntia ennen illan viimeistä D rataa, odottelun käytin shoppailuun, eväiden syöntiin, koiran ulkoiluttamiseen sekä muiden suoritusten seuraamiseen.
Ostin Ginkolle hienon pannan ja olisin ostanut myös Udolle mutta pelkäsin sen jäävän löysäksi joten ostin vain Ginkolle kun pääsin sovittamaan sitä ja se oli hyvän kokoinen.
Koitti D radan aika.
D rata kulki alun tahmeilun ja yhden kiellon jälkeen ihan hyvin vaikka taasen yliajalla.
Tulos 5rv, yliaikaa, sija 30 (30/67)
Kaikenkaikkiaan oon tyytyväinen että tehtiin tulokset molemmilta radoilta vaikka ei kauhean hyvät.
Koitti kotiinlähdön aika, kello oli 20.30 ja ajattelin että hyvä pääsen vähän oletettua aikaisemmin kotimatkalle, Volkkari päätti toisin kun siitä napsahti laturin hihna poikki!
Ajattelin että tämä se kruunasi koko päivän kun muutenkaan ei ollut ihan sitä parhainta A luokkaa ollut siihen mennessä.
Paikalle pysähtyi ihmisiä ja yhdeltä tyypiltä sain tiepalvelun numeron ja tavoitin jonkun joka tavoitti jonkun joka tuli paikalle ja laittoi autoon uuden hihnan.
Tämä tiepalvelun numeron antanut tyyppi ennen lähtöään kun varmistui että apu on tulossa, haki autostaan karkkipussin ja antoi sen minulle sanoen että vaikka hänelläkin on pitkä kotimatka, tulee nämä todennäköisemmin sinulle tarpeeseen.
Kiitin lahjoituksesta ja hän lähti kotia kohti ja mie jäin odottamaan tiepalvelun miestä ja tunnin odottelun jälkeen tuli ja sain uuden hihnan.
Pääsin lähtemään kotiin joskus ennen 23.00 ja kotona olin hiukka 01.00 jälkeen.
Yksi piristys oli kun kodin lähellä näkyi iso ilotulitus, se oli ihan varmasti vain miuta varten järjestetty, tuskin liittyi millään tapaa käynnissä olleisiin Imatran Ajoihin.
Sellanen 19 tunnin matkaseikkailu takana.
Nukuin tänään myöhään ja alkuillasta lähdin hakemaan Udoa kotiin.
Yhä väsymys painaa, saattaa olla että tänään ei kovin myöhään jaksa pysyä hereillä kun kaivaudun sitten peiton alle.
