Ulkoilua

Menin tänää miun porukoille koko päiväks niinku joka viikonloppu.

Ensin juteltiin äitin kanssa pitkään.
Sit se laitto perunat kiehumaan ja lähettiin kävelemään mettään poikien ja Ginkon kanssa.





Kuljettiin lähimetsäteillä, koirat nautti kun saivat juosta vapaana.
Keräsin marsuille kanervaa sekä mustikan- ja puolukanvarpuja.

Mentiin yhen suon läpi jonka olemassaolosta en ollu edes tienny!
Pyörin lapsena vaan lähinnä omissa metsissä, en juurikaan käyny siellä maantien "väärällä" puolella. Metsäteitä kuljin kyllä mutta suo on niin suojasassa paikassa että on jääny huomaamatta.



Sit ku mentiin takas niin syötiin perunaa ja karjalanpaistia.

Läksin ratsastamaan sitten vähän liian myöhään koska pimeys kerkes yllättää.
Miulla oli kypäräheijastin ja huomioliivi jos autoja sattus tulemaan.
Oli hämärää ku lähin ensin kyläteitä ja sit metsäteitä.

Esteri oli eilen kuulemma ollut todella jäykkä mutta maastossa toimi tosi hyvin, käynti oli reipasta ja ravi oli hyvää. Yhden laukkapätkän otin ja suju hyvin.
Lenkin jälkeen Esterille laitettiin back-on-track selän lämmitin ja talliloimi ja sisälle syömään.

Mummo tuli miun kyydissä takas kaupunkiin ja se sen kanssa juttelin hevosista, sekin on ollut nuorempana kova hevosnainen, heillä oli kotona suomenhevonen Vappu joka oli hankala tapaus, mutta mummo tuli toimeen sen kanssa ja tunsi sen.
4 vuotiaana se oli tullut heille eikä sitä oltu koulutettu saati kunnolla käsitelty mutta siitä tehtiin työhevonen.


Kuva mummon kuva-albumista skannattuna

Vappu oli omalaatuinen, sen kanssa toimittiin täysin eri tavalla kuin muiden hevosten, ohjat pidettiin aina kerällä hevosen sivulla että se näki ne ja kun ne otti sitten siitä kyljeltä kun oltiin lähdössä liikeelle piti salamana mennä kyytiin tai muuten jäi kyydistä!

Vappu olikin sitten myyty pois koska isännät eivät tulleet sen kanssa toimeen.

Kaksi mökkihöperöä

Töiden jälkeen vetäsin pitkät päiväunet ja kun niiltä heräilin join kahvit ja suunnattiin Ginkon kanssa koirapuistoon.

Ei sujunu nii mallikkaasti kun viimeksi, nyt oli enemmän koiria, myöskin Ginkolle pari tuttua, varsinkin se toinen niistä jonka kanssa oli joskus aiemmin leikkiny kotipihassa.
Nyt kyhjötti vaan miun selän takana ja jos juos niin juos häntä koipien välissä ja vältteli melkeimpä kontakteja muihin koiriin.

Inhottavaa.

Yhden kerran lähti juoksemaan leikkimielessä toisen tutun koiran kanssa mut sit alko taas jännittää ja jäi miun luokse.

Eräs koiran omistaja sano et kannattaa vaan käyttää ahkeraan täällä puistossa että tottuu ja jossain vaiheessa tajuaa et tääl onki kivaa ja varmasti jännitys häviää.

Sit muu lauma lähti ja oltiin hetki yksin ja sit yks vähän isompi koira tuli meidän kanssa, se olis innokkaasti leikkiny Ginkon kans mut sitä jännitti niin et ei uskaltanu lähtee juoksuleikkeihin. Omistaja sit veikin sen isompien aitaukseen koska ei halunnu pelotella Ginkoa.

Huomenna olis tarkotus mennä kaverin kanssa ratastamaan tai jos ei pääsekkään niin menen yksin ja sen jälken taas illalla puistoon.


Kuva eräältä metsäreissulta

Tervetuloa

Oon jo jonki aikaa haaveillu semmosesta "Tervetuloa" kyltistä.
Ostettuna on niin kalliita semmoset minkä haluisin ni paras tehä ite!

No kerran sit oli sopivaa vaneria tuol porukoilla mistä äiti tekee tallin kyltin ja mie halusin pienen palan et teen oman kyltin.

Sit sommittelin jotain siinä keittiön pöydän ääressä ja sit tuumasta toimeen ja isi leikkas kuviosahalla miulle palan vaneria ja sit mallasin sitä miun kuvaa siihen ja piirsin muodot ja isi leikkas sit sen mukaan.



Sit mentiin illalla Leppälään ja vetäsin Ferrexillä harmaaks ne mitkä jääki harmaaks.
Ferrex on metallin pohjamaali mut kyl varmasti pysyy puussakin hyvin.



Sit käytiin ostamassa valkosta ja mustaa kalustemaalia millä sit vetäsin loppuun ton kyltin ja tekstin kans tappelin et sain sen sopimaan keskelle ja edes jotenkin selkeeks ja sit vetäsin valkosella koiran ja kun se oli kuivunu yhen päivän ni vetäsin sit lopuks mustalla kaikki nenät sun muut.
Rautalanka vielä mil se tulee tonne ulko oveen ja Voilà!

Miusta ihan kivan näköne tuli vaik ei iha sellane ku suunnittelin..
No, eihän mikään mee oikees elämäs niinku Strömsössä!

Puistoilua

Käytiin tänään ekaa kertaa Ginkon kanssa koirapuistossa, sillon kun se oli just tullu meille ja käveltiin tuolla kadulla niin vastaan tuli nainen kahen pinserin kanssa ja suositteli et kun rokotukset on kunnossa niin kannattaa mennä puistoon...

Rokotukset on kunnossa mut en oikeen luottanut et se tulis luokse kun pyydetään kun porukoitten pihalla ei anna kiinni kun on niin kiva juossa!

No... Se onkin melkein kotipiha mut tuolla puistossa Ginko pysytteli miun lähellä, vähän jännitti kun oli uusi koira vastassa mut sit leikkivät yhessä, hakivat samaa palloa, tai Ginko vaan juos mukana.

Parhaimmillaan oli kolme koiraa meiän lisäks ja Meiän tyttö sai hepulin ja juos ympäri puistoa ihan innoissaan!
Jossain vaiheessa taas seiso miun vieressä ja katto kun muut juos!
Kaks tuntia meillä kaikkiaan vierähti puistoillessa!

Aion mennä toisenkin kerran! Tekee meiän mökkihöperö koiralle erittäin hyvää!
Ja koirien omistajat oli mukavia, kukaan ei kyräilly kun vähän sitäki pelkäsin..

Kuvassa iloinen puistoilija

Centered riding II

Perjantaina lähdettiin Ristiinan Himalanpohjaan katsomaan Himalaja off-road kisoja.
En ole ennen nähny muutakun mitä safareilla olen ollu mukana mut nyt näin kisatilanteen ja ne rastit mitä keräsivät olivat jotku iha älyttömissä paikoissa! Sellasia mihin pääsi vaan vinssin kanssa oli aika paljon missä käytiin kattomassa ja osa taas paljon helpommissa paikoissa.

Lauantai aamuna alkoi centered riding kurssi Jussi Ahtiaisen johdolla. Keväällä oli viimeksi sama kurssi ja sama ohjaaja.

Kaikki alkoi teorialla jossa käytiin läpi neljä peruskiveä, pehmeä katse, hengitys, rakennus palikat ja keskittäminen. Sekä myös vakaa aikomus tai selkeä päämäärä, josta on keskusteltu sen nostamiseks yhdeks peruskivistä.

Miulle keskittäminen oli ehkä kaikista vaikein koska miun asento ratsastaessa on jotai iha kauheeta. Jussin katsottua satulaa totes että satula ei ainakaan auta koska siinä on korkea takakaari ja se hieman kääntää vielä lantiota eteen päin kun jo valmiiksi olen siinä asennossa.
Satula on paras mahdollinen hevoselle mut ei ehkä miun takapuolelle!





Tällä kurssilla miulle aukes nää asiat ehkä paremmin ku viimeks ja ohjaaja sano että ne jotka oli viimeksi ni huomas että muisti asioita kevään kurssilta, mie en juurikaan muistanu mitään mut nyt ku samoja asioita käytiin uudestaan läpi niin kuulostivat tutuille ja aukenivat paremmin.

Kumpanakin päivänä tehtiin aika paljon samoja harjotuksia eri muodossa, sain aika paljon irti kummastakin päivästä mut ehkä tää sunnuntai avas asioita paremmin...

Miun ongelma on että nojaan liikaa eteen jolloin hevonen lisää vauhtia ja piti koko ajan kuvitella että miulla on selkänoja jota ei ole, mihin nojata ja jalustimia lyhennettiin tänään kolme reikää, ihan ku jockey jalustimet!
Se autto miun asentoa pysymään pystymmässä jolloin hevonen meni rauhassa.

Eilenkin miulle sanottiin siitä mutta en saanu pidettyä itteäni tarpeeks pystyssä joten tänään sitten tehtiin jotai radikaalia lyhentämällä jalustimia!

Tänään oli tehtävänä mennä hitainta mahdollista käyntiä josta siirtyminen hitaaseen raviin.
Puolipidätteiden läpi menenminen oli ongelma mutta miun piti sitten nostaa väillä ratsun päätä ja se autto jollon sain avut läpi. Muut miun ryhmästä (meitä oli kolme ryhmää jossa jokaisessa kolme ratsukkoa) pääs laukkaamaan mutta mie jäin Essin kanssa toiseen päätyyn kun muut oli toisessa päässä laukkaamassa, mie tein ravi ja käynti siirtymiä. Ne alko sitten lopulta sujua mut laukkaamaan en päässyt.



Tuntien jälkeen oli vielä teoria tunti jossa käytiin läpi heränneitä ajatuksia.
Tehtiin myös harjotuksia missä katsottiin keskittämisen vaikutus vaikka siihen miten saa tasapainon pysymään paremmin sekä siihen että esimerkiksi koitettiin kääntää toisen kättä tämän jänittäessä sitä suorana sivulle, se taipui jonkin verran ja sitten kesitettiin itsensä jolloin käsi ei taipunut juurikaan ja sen sai pidettyä paikoillaan. (tätä on hankala selittää mut toivottavasti tän ymmärtää...)

Huomenna oli suunnitelmissa että kokeilen itsekseni mitä tästä kurssista jäi mieleen ja lyhennän jalustimia (en kylläkään kolmea reikää!) että saisin siten pidettyä itseni pystyssä ja pikkuhiljaa pidentää jalustimia sitä mukaa kun asento paranee.

Olen tyytyväinen kurssiin ja sen sisältöön ja niin oli muutkin, eräskin ratsastaja kehui todella oppineensa paljon!

Puhe oli että keväällä ehkä uudestaan, ellei aiemmin!